Top Social

Kesän ensimmäinen ja viimeinen

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Vihdoin, vihdoin, vihdoin pääsin mökille! Vuorotöiden sovittaminen ystävän vuorottomaan työhön aiheutti aikamoisen viivästyksen, mutta elokuuhan on vielä kesää, vaikka se jo vähän syksyltä maistuukin. Säät onneksi suosivat, ja laiturilla oli oikein mukava hankkia viimeisiä (ja ensimmäisiä) rusketuksia. Mukana matkassa oli tietysti kaikki tärkeimmät, eli kohtuuttomasti ruokaa, sopivasti hyvää viiniä, uusimmat naistenlehdet ja parhaimman väriset kynsilakat.

Meidän suku on ollut melko liikkuvaista sakkia, enkä minäkään ole syvästi juurtunut mihinkään tietylle paikkakunnalle, vaikka lapsuudenkotini oli 17 vuotta yksi ja sama sympaattinen rintamamiestalo Uudellamaalla. Sen sijaan mökki, jonne ollaan reissattu lyhyiksi ja pitkiksi ajoiksi joka ikinen kesä, on valehtelematta paras paikka maailmassa. Kaikki rauhattomuus, stressi ja huoli vain katoaa, kun makoilee laiturin nokassa ja tuijottaa puoli tuntia kalanpoikasia ja liplattavia aaltoja tai ihailee iltahämärää hyvää valkkaria siemaillen. Miten jokin paikka voikin olla niin rakas että itkettää?



2 kommenttia on "Kesän ensimmäinen ja viimeinen"
  1. Hohoho toi eka kuva on varsinainen el classicojen äiti! Multa löytyy siitä jo lukematon määrä versioita joka vuodelta.

    Parhaasta paikasta tulee ens kesänä tietty vielä parempi, kun järkeistetään erinäisiä sisäratkaisuja! Oletko meditoinut erinäisten tekstiili- ja muiden valintojen parissa?

    VastaaPoista
  2. Meditoin toki, Siena ja Räsymatto olivat aatoksissani jatkuvasti!

    VastaaPoista