Top Social

Ekoissa kisoissa koettua

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Ala-asteen sulkapallokisoja lukuun ottamatta en ole koskaan kilpaillut missään. Edes rakkauteni kamppailulajeihin ei ole ulottunut kehään asti, koska eihän se nyt mukavalta tunnu ottaa turpaan kirjaimellisesti ja kovaa. Kilpailuhenkisyyskään ei ole ensimmäisen viiden adjektiivin joukossa, joilla itseäni kuvailisin. Kolme kuukautta sitten tuli yhden treenikaverin kanssa brassijujutsukisat puheeksi. Totesin että no heh heh, katsotaan sitten joskus vuoden päästä ja tuskin silloinkaan.

Ja niin siinä kaikesta huolimatta vaan kävi, että sunnuntaina löysin itseni kilpatatamilta, reteästi puoli vuotta lajia harrastaneena. Mukavuusalue ei siintänyt enää edes horisontissa. Tarkoituksena oli kokeilla ihan uteliaisuudesta, mitä päässä pyörii kisatilanteessa. Pelkäsin viettäväni edeltävän viikon kokovartalojännityksessä ja unohtavani jokaisen koskaan oppimani tekniikan ottelukellon soidessa. Valmistautuminen oli kohdillaan, kun kiukutteleva selkä meinasi estää koko matsin  ja edeltävän viikon painimiset mahtui 2 minuuttiin.

Oikeassa elämässä viikko meni ilman stressin stressiä, ja jännityskin iski kunnolla vasta matsin jälkeen. Ja kaikista hurjinta oli, että voitto jäi kolmen sekunnin päähän. Mitä tämä on?! Saattoi käydä niinkin, että pieni revanssinnälkä jäi tulevia kisoja ajatellen...

Kuva ei sentään ole sunnuntailta vaan parin viikon takaisista no-gi SM-kisoista Helsingistä (no-gi tarkoittaa siis brassijujutsua ilman sitä ninjapukua).

***
I took part in my first ever brazilian jiu jitsu competition on Sunday. After half a year of training my biggest ambition was to survive the 5 minute round but I actually didn't do all that bad! Three seconds more and I would've won!  I might have to try again at some point...
Post Comment
Lähetä kommentti