Top Social

Varför Helsingfors, vi har ju Tallinn

perjantai 17. helmikuuta 2017

Miksi mennä merta edemmäs kalaan, kun voi mennä Tallinnaan? Ei tarvita muuta kuin naurettavan halpa laivamatka ja hups, sitä ollaankin jo vallan keskieurooppalaisissa tunnelmissa.

Tämä tuli jälleen todettua, kun viime viikolla surautimme kahdeksi päiväksi lätäkön toiselle puolelle. Tällä kertaa päätimme panostaa perinteisen päiväristeilyn sijaan punkkaamalla yksi yö hostellissa. Se olikin loistava päätös! Reppureissaajan unelmamesta oli sijainniltaan täydellinen ja juuri niin perinteisen hostellin näköinen, että tuntui kuin oltaisiin pidemmälläkin matkalla. Tallinnassa olisikin riittänyt koluttavaa pidemmäksikin ajaksi, ja mieltä jäi kutkuttelemaan varsin lyhyet matkat etelämmäs Baltiaan.


Seurueemme meksikolainen vahvistus ei ollut ennen Viron puolella käynyt, joten keskityimme pääasiassa ihailemaan vanhaakaupunkia. Meitä muita ei haitannut, vaikka olimmekin jo samat kadut pariin otteeseen tallanneet, sillä onhan niissä sitä jotain. Euroopan kaupunkien perään haikaileva sydämeni oli onnessaan kauniiden vanhojen talojen ja pastellivärien keskellä. 

Silmänruoan lisäksi huokailimme myös vatsojemme kyllyydestä, useimmiten molemmista samanaikaisesti. Lounashetki Rataskaevu 16:ssa meinasi venyä, kun emme millään olisi malttaneet lähteä niin tyylikkäästi sisustetusta ravintolasta (rouheat vanhat tiiliseinät ja Wishbone-tuolit olivat lyömätön kombo), ja portobello-annos oli makunystyröiden sinfoniaa. Semi-fine-dining-mestan hinta-laatusuhde nostatti opiskelijalle ilonkyyneleet silmäkulmaan. 

Tallinnassa vetoaa myös rouheiden hipsterikuppiloiden määrä. Niitä mahtuu kolmetoista tusinaan ja interiööreissä on aivan erilaista särmää kuin Suomenlahden pohjoispuolella. Hipsterivibojen perässä käytiin tietenkin Kalamajassa ja pyhiinvaelluksella F-Hoonessa, mutta sympaattisia kahviloita ja baareja löytynee muualtakin. Harmitti palata takaisin Suomeen ja jättää ne testaamatta.


Kahden päivän reissu tuntui paljon pidemmältä, ja Tampereen kiireet unohtuivat tehokkaasti. Tallinna on samaan aikaan suomalaiselle hämmentävän tuttu ja kuitenkin kovin keskieurooppalainen. Yhdistelmässä on jotain kovin virkistävää.

Aivan vaaraton matka ei ollut, sillä reissukuume paheni taas vaihteeksi. Mieleen palasivat lämpimät muistot elämäni ensimmäiseltä ja tähän asti ainoalta reppureissulta Puolessa ja Prahassa, ja ajatus Keski-Eurooppaan kiemurtelemisesta Baltian maiden kautta jäi kytemään. Pari partner in crime -kandidaattia onkin jo ilmoittautunut, joten täytynee jäädä seuraamaan, miten kesän aika- ja rahatilanne tässä kehittyvätkään…

Mitä lempipaikkoja teille muille on Tallinnaan kertynyt? Entä onko kokemusta muualla Virossa reissaamisesta?


Post Comment
Lähetä kommentti